Oi Pariisi. Miten mä aina ajaudu ajattelemaan Pariisin ihania katuja ja katsomaan taas kerran valokuvia. Nää kuvat on yhden moskeijan teehuoneelta. Se minttutee oli ihan huippuhyvää ja pikkulinnut lenteli siellä ja söi pikkumurusia tyhjiltä pöydiltä minkä kerkesivät. Joskus mä mietin, että mitä JOS mä olisinki lähtenyt Ranskaan, tai lähemmin jonnekkin Pariisin lähelle/Pariisiin auppariksi. Eläisinkö mä kokoajan sellasessa Ooh/Wau-sumussa, kun kävelisin pitkin Pariisin katuja tai ostaisin letun kulmakioskista. Mulle Ranska ja erityisesti Pariisi on aina ollut sellanen "unelma". Oltiin ekan kerran siellä kun mä olin kaheksan ja toisen kerran lähettiin sinne äitin kanssa kun mä olin 15. Muistan ku noustiin metro-aseman portaita 20.kaupunginosassa, musta tuntu ku mä olisin astunu johonkin elokuvaan. Ja samalta musta tuntu tänäkin kesänä. Pariisi on jotenki ihan unenomanen, sitä miettii mitä ne kaikki kadut ja kujat on nähneet vaikkapa 200 vuotta sitten. Joka paikka tihkuu historiaa. Ja se kieli ! Miten ihanalta se kuullostaakaan. Ja kaikki ne ihmiset niin omina ittejään ja tyylikkäinä ja boheemeina. Ah. Joku päivä mä vielä haluan toteuttaa sen että olisin siellä pidemmän aikaa. Joku kaunis päivä..
Haha, ihana millasena sä näät Pariisin... Kyllä noi romanttiset mielikuvat karisee kun täällä vähän kauemmine elelee:D Vaikka tottakai hyvätkin puolensa on. Mut voisin vaik mainita, että täällä saa valita että ostaakko hilloa vai keksejä, Pariisi on trés cher!
VastaaPoistaEhkäpä niin... Mutta niin kauan ku mä saan pomppia mun Pariisin pilvillä ni kaikki on jees ;-) Ja niin, kallista siellä kyllä on, ei oo mikään halpa kaupunki :-o
Poista