Pariisin reissusta selvitty ! Oli ihana käydä mun lempparikaupungissa (vaikka visiitti olikin tuskallisen lyhyt) ja nähdä äitiä ! Ja tiätty mun tätiä Tinttiä kanssa :-) Oli ihana vaan puhua kasvotusten suomeksi ja kierrellä ympäri Pariisia ja syödä hyvin Fontainebleaussa ja ajaa sitten tuskallisen pitkä matka takasin tänne Barneville-Carterehen.
Kun saavuin juna-asemalle ni äiti ja Tintti oli mua vastassa ja kyllähän siinä kyyneleet tuli silmiin ku sai halata äitii pitkästä aikaa.. Ei olla siis nähty hiukan yli viiteen viikkoon ja oli kyllä niin ihana nähä, vaikkakin nähtiin vaan tosi vähän aikaa. Sitten kun tultiin tänne ja sunnuntaina oli äitin ja Tintin tarkotus ajaa takasin Saksaan niin meinasin alkaa itkemään taas niin monta kertaa. Sit vaan hoin äitille et ei sit itketä ku te lähette et kerrotaan vaikka tyhmiä vitsejä ni nauretaan vaan. Lentokentällä se toimi ku mä lähin mut nyt mä purskahdin sit taas kyyneliin. Mut oon silti niin tyytyväinen ja onnellinen et oon täällä. Tottakai mulla on paljon ihmisiä, ketä ikävöin paljon Suamesta, mut tää on nyt mun aikaa ja mun unelmaa.
Mä tein sen päätöksen, et en menny pääsykokeisiin ja et lähen ens vuadeks ulkomaille viime keväänä. En usko, et oisin ollu valmis muuttamaan toiselle paikkakunnalle (no okei, se ois tod näk ollu Turku, eli ei mikää paha juttu) ja alkaan opiskeleen jotaan asiaa, josta en ees oo varma et just sitä oisin halunnu opiskella. En mä tiädä sitä viälä. Ainut mitä mä tiiän, on se, et mä oon nyt vuaden ainaki täällä ulkomailla seikkailemassa ja sitten katotaan mitä tapahtuu ja missä. Mun yks suurimmista unelmista on ollu opiskella tai asua ulkomailla lähes niin kauan ku mä muistan (vaikka pualtoista vuatta sitten se tarve ja halu lähteä ulkomaille kasvo ihan uusiin mittoihin). Nyt mä oon täällä, ja vaikka tässä nyt onki ollu lomailua ja jollakulla kaikkitiätäviä asenteita ja hiukan yksinäisyyttä, ni mä oon niin onnellinen et mä lähin. Sitku arki alkaa düsseldorfissa ni mä osaan ehkä antaa hieman realistisen miälipiteen, kun nyt oon edelleen sellasessa innostusvaiheessa, et kaikki on periaatteessa kivaa ja uutta ja jännää.
Nyt pulpahdetaan syvällisten ajatusten maailmasta pinnalle ja ny aattelen, et on ihan hassua, et nyt on maanantai ja keskiviikkona me pakataan auto E:n ja A:n kanssa ja torstaina huristellaan Brysseliin, Belgiaan ! Ollaan siällä kaks päivää ja sitten tavataan perhe tualla jossain outlet-centerissä tiäs missä maassa (joo, oon vähän pihalla) ja ajellaan takasin Saksaan. Sit nuarempi poika lähtee isovanhempien kanssa lomalle, vanhempi ei vissiin sittenkään, eli mulla ei ookkaan lomaa kahta viikkoa niinkun mä luulin. No ei se haittaa, ihan kiva vaan jos alkaa tavallaan arki taas. Sit tulee olee pidempii päiviä kyllä, ku Q ei mee kindrgartenii taikka kouluun viällä kun on lomat, ni se on kotona koko ajan sitten. No kyllä me jotaan kivaa keksitään :-) Ja E:n poikaystävä lentää Islannista ja se on joku personal trainer ni se voi ehkä tehä mulle saliohjelman ! Ootan sitä tosi paljon ja et pääsen sin uimahallille kattoo et mimne se on ku en oo pystyny ton Pariisireissun jälkee tai sen aikana lenkkeile ku mun jalka on niin kipee ja se liimaus noitte rikkinäisten lenkkareitten kanssa ei oikeen pidä enää. Mut nyt vähän syämään !
Ps. Kirjotanko mä hassuja lauserakenteita ? Kun musta tuntuu et ku täällä puhuu enkkua koko ajan et välillä kun sanon jotaan tai kirjotan suameks ni se kuullostaa tavallaan ei-oikeelta. Niinku nytte.
