Wienin kuumat kesäpäivät mä muistan lämmöllä huomennakin

Laiskistunut ja KIIREINEN bloggaaja ilmottautuu nöyränä hattu kourassa. Anteeksi. Mulla ei vaan o yksinkertasesti ollut aikaa taikka jaksamista miettiä tätä blogia, varsinkin kun mulla ei ees oo mitään uusia kuvia, mitä täällä voisin jakaa.

Tuntuu hassulta, et tänään alkaneella kielikurssilla mä kerroin kysyttäessä, et oon ollut täällä kaks kuukautta. Se aika tuntuu tosi lyhyeltä sanana siihen nähden, että tuntuu et oisin ollu täällä ikuisuuden. Mulla on oikeesti elämä nyt täällä, tottakai se on Suomessakin, mut Suomessa mä en ikinä ollu näin tyytyväinen ja onnellinen kun oon täällä. Päivisin mulla ei oo oikeesti aikaa : herään enne kuutta ja sitten on periaatteessa pari tuntia töitä ja yheksästä pualeen päivään mulla on mun kielikurssi, joka alko tänään. Sitten tuun kotiin, teen vähän tarvittavia hommia ja lounasta ittelleni ja sitte yleensä nukun hetken aikaa enneko lähen hakemaan yhtä lasta tarhasta. Illalla sitten kun oon periaatteessa vapaalla, meen joko salille tai yleensä kaadun sänkyyn. Kun sitten on vähän tyhmä lähteä Düsseldorfiin kummiskaan kun sitten tuun myähään takasin ja oon ihan rättipoikkiväsyny koko seuraavan päivän. Viikonloppuna mulla on aina ihan bookattu kun nään mun ystäviä täällä, joten bloggaamiselle ei oo valitettavasti jäänyt oikeen aikaa. Eikä oo kyllä jääny kirjojen lukemisellekaan tai piirtämiselle, mut en mä valita, mä tykkään tästä :-)

Ihana muuten huomata, kuinka mä ymmärrän saksaa kokoajan enemmän ja kynnys sen puhumiseen on menny ihan olemattomaks (ei se kyllä korkea koskaan ollutkaan). Nyt oon puhunut saksaa vähän enemmän mun saksalaisen ystävän kanssa ja muittenkin ja tänään alko toi kielikurssi, ni kiva kun tulee sellanen lottavainen olo et ehkä mä opinkin tän kielen sittenki, kun alussa oli vähän et eihän tästä tuu mitään, mä en opi pätkääkää. Huomasin vaa joku pari viikkoa sitte ku kuuntelin radiota et mähän ymmärrän nää ruuhkatiedotukset sun muut uutiset aikast hyvin :-) Täst se lähtee ! ;-) Väsyny bloggari oottelee nyt innolla huomista ja painuu pehkuihin ottamaan toivottavasti pitkät yäunet !! Puspus kaikki ihanat <3


edit://
 I forgot, I was suppose to start to write some short translations in English here in my blog, since I think there are some of my friends and other non-finnish-speaking people reading this. So here we go, my first post also in English.

I'm sorry I have been so lazy at blogging. I have just been so busy, after work I go to meet my friends pr to the gym or then I just fall into bed. And today my language school started, and it feels quite easy, but we'll see - it might have been only the first lesson.

I feel so proud and happy for myself because I realised one day that I actually understand what they say about the Stau Schau in radio and I understand quite a lot from the news. Now I have ben talking in  German more, since I have a friend here who doesn't speak English, so that means I have to pracice on my German. But the best part is that the person is kinda a motivation to do so. No more telling secretive stuff, I'm off two bed ! Good night :-)

I choose the path that I believe in

Heippa taas ja anteeks etten oo ehtiny oiken kirjotella kuluneella viikolla. Oon tehny pari tosi pitkää päivää ja sitte iltasin juassu joko salille tai tapaamaan ihmisiä ni ei oo yksinkertasesti ollu aikaa. Ens viikolla alkaa vähän normaalimpi arki, kun kindergarten alkaa ja koulu sitten loppuviikosta kanssa. Tänään ollaan lähössä porukalla Düsseldorfiin vähän juhlimaan, joskin mun juhliminen menee vesilinjalla ja aikasella herätyksellä, kun huamenna on vähän syntäripartyja ja niitten valmisteluja sitte aikast lailla.

 Täällä on kaikki hyvin. Salilla mä oon vissiin tehny ihan väärin nyt alussa mut viime kerralla sit korjasin ja kyl se siitä sit lähtee. Siis väärin tarkotan sillä, et olin vissiin käsittäny ton painojen lisäämisen vähän alakanttiin ;-) Mut täst se lähtee taas uuteen nousuun ! Tää viikko on ollu aika tyän täyteinen, huamine o aikane herätys ja ne julhlat ja sunnuntaina aikane herätys kans, salille, uimaan ja sitte Düsseldorfiin. Jospa mä saisin vähän nukuttua univelkoja poies vaikka la-su yänä ni ois jees :-) 

Viikonlopuks on luvattu +38 sunnuntaille. Ja nyt on ollu pari tosi lämmint päivää ja koko aja lämpenee. Eipä taida takkia lähtee tänään messiin keskustaan siis. Sori kun on näin sekalaista tekstiä, koko viikon ajatukset on vaan pakkautuneina yheks jäsentelemättömäks mytyks ja siks on vaikee kirjottaa. Nää kuvat on sunnuntailta, nähtiin Lillan kanssa ja otettiin vähän kuvia. Mun kamerassa on ehkä jotaan vikaa kun tarkennukset ei oikeen onnistu. Manuaalilla pitäis kai alkaa ottamaan mut aina tilanteissa on vähän vaikea jos on jonkun muun käsissä kamera. Mut pitkästä aikaa jotaan kuvia, missä mäkin oon, joten, kyllä, olen edelleen hengissä :-) Aattelin myäs et alan englanniks kirjottaa kans blogia, siis laittaa käännökset, kun tuntuu että se ois sellane mitä ny o pari kyselly.  Mut nyt mun on kiirehdittivä et ehin laittautuu enne ko pitää mennä. Oon iha väsy :-/ Mut tänää pidetää hauskaa ! Pitäkää teki muruset Suamessa hauska vklp !! 

Ne huutaa mulle "elämä"

Mun ensmänen saksankielinen kunnon keskustelu kesti 40 minuuttia, JES !! Mä niinku ihan oikeesti puhuin saksaks, wouuuuoo :-o Ja siis ei mitään et haluaisin yhden kokiksen kiitos vaan ihan keskustelu ! Oloni on pärjääväinen ja ylpeä..

..joskin pirun väsyny. Eilen ei huvittanu lähtee mihinkää, mut lähimpä kuitenki treffaamaan kavereita Altstadiin ja oli ihan huippukivaa. Huomenna aamulla salille ja ilta juostaan taas kaupungilla treffailemassa lisää ihmisiä, kuullostaa siis kivalta. Tänään oon ihan kotiperuna ja käperryn tonne peiton alle nukkumaan. 

Kiitos ja kumarrus ja anteeksi lyhyt kirjoitus. Olipas runollista.

Wellness going up

Elo täällä alkaa jo tuntumaan.. Hmm. Miten sen pukisi sanoiksi ? En voi oikein sanoa, et helpommaks, sujuvammaks.. Jotain sinneppäin, mutta on väärin sanoa tavallaan noin, kun ei mulla nyt oo mitään suurempia vaikeuksia ollu, kaikki on perheen kanssa sujunu tosi hyvin. Nyt kuitenkin kun alotin ton salilla käymisen, oon jo tavannu muutamia ihmisiä täällä ja kotiuttanu itteni tavallaan tänne, ni jotenki mulle alkaa tulla sellanen olo, et ainakin tällä hetkellä tää on tosi kivaa ja oon niin tavallaan ylpee ja tyytyväine osasta asioita mitä tänne tulo ja täällä olo on tehny mulle ja mitä valintoja oon itse tehny. 

Suamessa mun ois ollu vaikeeta kuvitella, et mä alottaisin kuntosalilla käymisen (yksi niistä asioista, joita vannoin, etten koskaan tekis) tai että alkaisin juomaan kahvia, syämään makkaroita tai suvereenisti hyppäämään junaan mennäkseni Düsseldorfiin tosta noin vaan.  Suomessa mun kynnys uusien asioiden tekemiseen on hirmu korkea, mä en tykkää uusista tilanteista ja sellasista virallisista asioista mistä jollaan ihmeen kaupalla pitäis tiätää kaikki. Täällä mulla on kynnys tehä asioita, mut se on niin paljon matalampi, tiädä sitte, johtuneeko se siitä, et täällä on vaan pakko tehä joitain asioita, kotona ne voi aikalailla kiertää. 

Ehkä sen vois parhaiten kuvata sellasella muuttunella asenteella, mikä mulla on. Tai onko se muuttunu asenne, vai oonko mä jostain vaan yhtäkkiä saanu voimaa tehä kaikkia sellasia kivoja asioita, mitä oon jo pidempään halunnu. Mulla on sellanen tekemisen meininki täällä, mä haluun saada asioita aikaseks. Mä haluan, et jos-ja-kun tuun takasin Suameen, ni liikunta ois taas osa mun elämää ja mä pääsisin mu vattasta eroon, mä en ois unohtanu mun ranskaa, mä puhuisin sujuvaa saksaa, mulla ois ystäviä Saksasta ja ympäri maailmaa, joiden luokse voisin sanoa, et tiiän olevani tervetullu. Mä haluisin et tän vuaden jälkeen tää perhe sanois, et ne oli tosi tyytyväisiä muhun ja että Lumi oli sellanen au pair, joka alko tekemään asioita täällä. Mä haluisin sanoa, kun mä tuun taas takasin Suameen, et hei, mä oon ylpee siitä et mä lähin ja vietin vuoden ulkomailla, mutta mä myös paransin mun omaa hyvinvointia ja elämänlaatua monien asioitten kautta. Haluisin, et mun ystävät ja tutut sanois ja aattelis et hei, vuosi ulkomailla teki hyvää Lumille. Se on paljon onnellisemman olone. Mä haluisin sanoa, et mä oon ylpee ittestäni, et mä oon tyytyväinen ja onnellinen. Ja hei hemmetti, mä voin sanoa sen jo nyt.

Kuullostanko mä ihan pöhköltä ? Musta tuntuu et mun ajatukset on vaan yks sekava ja sotkussa oleva lankakerä, mut mä en ees välitä. Tänne lähtemine on ollu paras päätös, minkä oon tehny pitkiin aikoihin. :-)

Sen enempää en nyt höpise, pualet ei kummiskaa jaksa lukea kaikkea :-D Mutta,
tiiättekö mitään hyviä paljon kaloreitapolttavia liikuntamuotoja ?

(Mun jalka on edelleen nii kipee, et se vihottelee mulle edelleen maanantain juoksulenkistä... :-/ Mut tänään salille !

I just wanna make you sweat

 Tältä on näyttänyt mun parit viime päivät. Herkullisia aamupaloja, oloasuja, saksan lukemista ja vihdoin sitä KUNTOSALIA. Mä oon oikeesti niin positiivisesti yllättyny siitä kuntosalista, siellä on paljon rennompaa, eikä se oo niin pelottavaa ja kamalaa ku mä aattelin. Henkilökunta on tosi jees ja saatii heti kätee treeniohjelmat ja näytettii mite kaikki liikkeet tehään. Täst se lähtee ;-) Ehkä ens tai sitä seuraavalla viikolla meen kokeilee joko zumbaa tai spinningiä, vaik niillä oli kyl pilatesta ja jotaan muitaki kiinnostavia kursseja. Nyt otan kirjan kouraan ja rentoudun :-)

Äärettömän onnistunut ilme, voi kauhia sentää :-D

Lumi(t) pänttäs innoissaan saksaa

Pink excitement

edit:// I hate blogger sometimes. Mä just kirjotin kaikki tekstit ja ne ylläripylläri hävis jonnekki bittiavaruutee..  

Mutta siis, tässä on mun uudet rakkauskengät. Vanhat lenkkarit hajos Ranskassa ennen ekaa lenkkiä, ku laitettiin ne kuivariin ja pohjat irtos itte kenkuleista. Sit liimattiin ne, kun missään lähistöllä ei ollu mitään kenkäkauppoja tai urheilukauppoja, ja pualtoista viikkoa mä niillä juoksinki, kunnes mun vasen sisäpohje sano auts ja se on sattunu enemmän tai vähemmän siitä lähtien. En oikeen sen jälkeen uskaltanu juosta, toivottavasti pääsen taas kyllä jossaan vaiheessa. Mutta, lenkkarit mä tartten joka tapauksessa, koska huomenna tättärärättärärää, meikä menee salille sellaseen alotus juttuun, missä ne näyttää miten kaikki laitteet toimii ja tekee mulle jonkun treenisuunnitelman. APUA :-D

Mutta niin mun ihanista uusista juoksukengistä. Ajettiin tänään Belgian puolelle yhteen sellaseen Outlet-ostoskylään, mistä ostin sitte Asicselta noi ihanat pinkkiä pilkahtelevat juoksukengät :-) Ne on niin superhyvät jalassa, ettei mitään rajaa. Oon niin supertyytyväinen, ja varsinkin kun ne oli aika edulliset siellä outlet-centerissä, vaan puolet siitä hinnasta, mitä oisin maksanu niistä Düsseldorfissa. Ja niissä on joku juttu siinä sisäsyrjällä joku lisätuki ku mun jalka taittuu kuulemma sinne ni se on hyvä. Oonpas mä muuten aika mahtava selittämään tälläsella junttikielellä näitä juttuja :-D